Sähköpostin sietämätön passiivis-aggressiivisuus
Sanotaan heti alkuun että sähköposti on mielestäni aika huono tapa kommunikoida.
Lukemattomat ovat kerrat kun on tehnyt mieli pyytää vastapuoli painumaan vaikka minne, jopa suksiakin naisen sukupuolielimeen. Turhautuminen, hampaiden yhteenpureminen, syvähengitys, nyrkin puristaminen, pään ravistaminen ja jopa hyviä vastauksia pohtien aamusuihkussa, seuraavana päivänä.
Kerrat jolloin tunteet ovat vieneet mukanaan ja olemme sortuneet suksitteluun on toivon mukaan aika pieni ja tuskin kukaan kuitenkaan on läpäissyt työelämän dynamiikat ja ärsyttävät hahmot puhtain paperein? Jos olet, älä jatka lukemista saatanan pyhimys.
Sähköpostin radioaktiviinen vaikutus ei siis pääosin johdu täsmällisestä invektiivistä, vaan näkymättömästä projisoinnista, rivien välistä tulkitusta keskisormesta.
Toisen ärsyttämiseen ei tarvita suorasanaisuutta. Suorasanaisuus voi jopa olla helpotus jolla puhdistetaan tunkkanen ja riitainen ilma. Vaikka nyt en sitäkään suosittele sähköpostin välityksellä.
Sähköpostin radioaktiivisuus
Sähköpostin radioaktiviinen vaikutus ei siis pääosin johdu täsmällisestä invektiivistä, vaan näkymättömästä projisoinnista, rivien välistä tulkitusta keskisormesta. Teksti sähköposteissa on vaarallisen yksiulotteista, ja vaikka olisit reinkarnoitu William Shakespeare, yksikin hiuksenhieno vihjaus, suoraan tai yleensä epäsuorasti, pettymyksestä tai närkästyksestä tulkitaan passiivis-aggressiivisena toksisena sähköpostikommunikaationa.
En tiedä kuinka monta kertaa olen istunut ruudun edessä ja ylianalysoinut vastausta kunnes olen varma että vastaus oli näkymätön “haista vittu”-viesti ja verisuoni otsassa puhkeaa. Vaikka tämä ei olisi lainkaan mitä lähettäjä on ajatellut. Vai onko?
Jos CERN saisi kanavoitua kaiken sähköposteihin liittyvän negatiivisen energian kiihdyttämöönsä, maapallo imeytyisi siitä syntyneen mustan aukon syövereheihin nanosekunnissa. Olen lähettänyt sähköposteja jota toivoisin etten olisi ikinä lähettänyt. Ne ei valitettavasti ikinä häviä. Internet never forgets.
Eli, ensi kerralla kun pomo tai asiakas aiheuttaa harmaita hiuksia ja koet suuren vääryyden, sulje kone, hengitä. Jos haluat ratkaista asian, puhu, älä kirjoita.
Jotkut sähköpostit ovat olleet aika suorasanaisia ja jotku ovat olleet enemmänkin juuri tätä passiivis-aggressiivista haistattelua. Se haihtuva lyhytaikainen mielihyvä jonka koemme kun kirjoitamme “Tätähän minä sanoin”, “No nyt on liian myöhäistä” tai “Ok”, ja jonka tarkoitus on aiheuttaa vastapuolessa mielipahaa, häviää sata nolla pitkäaikaiselle hyvälle joka luodaan olemalla rehti, kohtelias ja hyvätuulinen. Ei ole mitään väliä kuinka väärin joku on kohdellut sinua. Kirjoita kivoja asioita. Mitä ajattelet on eri asia. Mutta, älä ikinä kirjoita negatiivisia ajatuksia sähköpostiin. Ikinä.
No mutta entä jos joku ansaitsee kritiikkiä?
Monet fiksut ihmiset ovat sanonut minulle, ja kuten Percy Barnevik (ABB ym.) kirjoittaa biografiassaan; kirjoita ainoastaan positiviisia asioita, ja mikäli haluat tuoda esiin negatiivisia asioita, soita tai juttele kasvokkain. Eli, ensi kerralla kun pomo tai asiakas aiheuttaa harmaita hiuksia ja koet suuren vääryyden, sulje kone, hengitä. Jos haluat ratkaista asian, puhu, älä kirjoita.
Sinä tulet voimaan paremmin, vastapuoli tulee voimaan paremmin ja urasi tulee voimaan paremmin.
