Tällainen on Suomalainen LinkedIn keskivertokäyttäjä

Minkälainen henkilö ammattimaisen LinkedIn-profiilin takana oikein on?

Istuuko siellä ihminen jolla vaimon tekemät hanhenmaksapallerot lepäävät rauhassa lautasella, samaan aikaan kuin kiukku pätkivästä internet-yhteydestä ja hitaasta pöytäkoneesta hajottaa piipun sinisen savun vuorineuvoksen olohuoneesta vanhassa Eirassa?

Vai hörppiikö siellä upouuden Macbookin (tottakai Macci haloo!) ruudun takana trendikäs nuori nainen Kalliosta luomulattea oversize paidassa ja boyfriend-farkuissa pohtien miten voi vaikuttaa fiksulta sanomatta oikeastaan yhtään mitään muuta kuin jotain ympäripyöreitä Seth Godinin lausahduksia jonka saatteeksi laitetaan yksinkertainen ”THIS 👇🏻”?

Licence to Fail päätti ottaa selvää!

Päädyin itse LinkedIniin varmasti jo yli kymmenen vuotta sitten, siihen aikaan kun se vielä oli ihmeellisen vakava paikka jossa kukaan ei oikein tiennyt mitä ”saa” postata. Koska sisältö oli geneeristä, houkuttelevuus oli myös, ainakin minun kannalta, laimeaa. Mutta miten ihmeessä business-foorumista saisi millään tavalla niin sanotun ”sticky”, eli sellaisen johon haluaisi tulla takaisin usein.

Tätä ongelmaa on varmasti mietitty Reid Hoffmanin sekä johdon keskuudessa vuosikausia. Sen sijaan että käyttäjät teeskentelisivät kuinka paljon he rakastavat IFRS säännöksiä ja mustaa pukua, LinkedInistä piti saada sellainen ”casual friday” fiilis. Se ei siis saanut olla maanantaipalaveri mutta ei myöskään Kallen torstai, jossa sormukset piilotetaan povariin tai käsilaukkuun kun Chris de Burghin ”Lady in Red” soi aamuyöstä.

Jotain siltä väliltä siis. Ja siinä ollaan mielestäni onnistuttu hyvin. Viimeisen parin vuoden aikana Linkkarin oma Berlinin muuri on hajonnut, ja rennompaa sisältöä sekä elämäntyyliä on eksynyt katukuvaan Itä-Berlinin tyyliin. Nyt jopa Sami Suhosen koirakuva repii tuhansia likejä, kuten myös Jaajon comeback mainosvideo pari päivää sitten. Mikäli sinua stressaa LinkedInin käyttö lue juttuni meditaatiosta tai miksei vaan miten saavutat tyhjän sähköpostilaatikon.

LinkedIn on myös minulle henkilökohtainen suosikkisome (jaettu ykkössija Instagramin kanssa). Facebook on tylsä ja täynnä valitusta ja muuta höttöä. Twitter on kuin aggressiivinen syöpä joka syö viimeisetkin aivosolut. LinkedInissä ihmiset tukevat toisiaan, käyttäytyvät aikuisesti ja ilmapiiri on lähestulkoon aina jossain määrin positiivinen. And I like that…

No entäs tulokset…

Mutta katsotaan tuloksia kyselystä. Tavoitteeni oli saada noin 500 vastaajaa koska silloin tilastollinen niin sanottu ”margin of error” olisi jo ok, eli noin 5% tarkkuus. Ja siihen pääsimme. Ps. Huomasin että kun lataa tulokset typeformista, ohjelma ei ota mukaan desimaaleja, minkä takia kaikki luvut ei aina päädy 100%. Olen kuitenkin varmistanut laskemalla kaikki alla olevat raakadatasta. Ds.