Business Finland -rahoitus 101 – Osa 2: Hakemusprosessi

Tämä artikkeli jatkaa juttusarjaa Tekes-rahoitus 101, jossa käyn läpi kuinka navigoida Tekes-viidakon läpi, jonka toisella puolella odottaa maine ja (valtion) mammona. Juttusarjan muut osat: Osa 1, Osa 3, Osa 4

Törmään vieläkin startuppeihin jotka eivät aio hakea tai ei edes tiedä mistä on kyse, kun mainitsen Tekes-rahoituksen. Erilaisia selityksiä kuinka omalla rahalla painetaan ja muuta. Varmasti joku voi kertoa painavan syyn miksi ei kannattaisi mutta toistaiseksi en ole sellaista kuullut.

Tekesin niin sanottu raison d’être, eli olemassaolon tärkein syy on tuoda jossain määrin suomalaisten yritysten lähtökohdat ja kilpailukyky kansainväliselle tasolle. Suomessa rahoitusrundien koko ja sijoittajien määrä on vielä pieni mutta kilpailu on globaalia. Tämän takia on tärkeää asettaa lähtökohdat ainakin vähän paremmalle tasolle, enter Tekes.

Alla olevassa infogramissa näet hakemuksen eri askeleet. Projektit noudattaa suurilta osin noita askeleita eikä hakemuksen tekeminen eikä projektin loppuraportointi ole mitään ydinfysiikkaa.

Jotkut valittaa hakemuksen monimutkaisuudesta, mutta ei se sitä ole. On ymmärrettävää että sinulta vaaditaan jonkinlaista suunnitelmaa ja syvempää ajattelua oman bisneksesi kannalta mikäli aiot hakea lähes ilmaista rahaa.

Tekes jakoi 2017, 510 miljoonaa euroa yrityksille ja tutkimusorganisaatiolle. Hakemuksia oli 6 300 ja sillä rahoitettiin 4 485 projektia, eli noin 71% sai myönteisen päätöksen.

Ei muuta kun hakemuksen tekemiseen!