Miksi dokumentti Nietzschestä?

Nietzschen elämä on aina kiehtonut minua. Joskus teinipoikana yritin lukea Zarathustraa ymmärtämättä oikeastaan mitään. Mutta vuosien varrella palasin Nietzscheen ja löysin hänen kirjoista paljon ajateltavaa, liittyen varsinkin merkitykseen ja tuskan rooliin henkilökohtaisessa kehityksessä.

Toisin kuin monet luulee, Nietzsche on filosofina äärimmäisen elämänmyönteinen ja kehottaa meitä kulkemaan omaa tietämme, sekä löytämään elämämme syvimmän merkityksen. Ei mikään helppo tehtävä, ei nyt eikä silloin. Nietzsche kutsui itseään ensimmäiseksi psykologiksi. Ja syystäkin. Hän ymmärsi ihmisen ja ihmisen mielen paremmin kuin moni muu.

Uupumukseni jälkeen palasin Nietzscheen, tällä kertaa elämänkerran muodossa. Sue Prideauxin ”I am Dynamite”- kirja herätti henkiin jotain sisälläni joka kuiskasi merkitystä. Pystyin samaistumaan filosofin levottomaan matkusteluun ympäri Eurooppaa 1800-luvun loppupuolella, häneen valtavaan fyysiseen tuskaan ja siihen minkälaisia ajatuksia tuska herätti Nietzschessä. Hän kirjoittaa Ecce Homossa (käytän englanninkielen versiota):

”…for one who is typically healthy being sick can even be an energetic stimulant to life, to more life. Thus in fact does that long period of sickness seem to me now: I discovered life as it were anew, myself included…”

Sen jälkeen Nietzsche jatkaa:

”For pay heed to this: it was in the years of my lowest vitality that I ceased to be a pessimist, the instinct for self-recovery forbade to me a philosophy of indigence and discouragement.”

Kuinka ihanan positiivisesti hän suhtautuu omaan tuskaansa lopettamalla pessimistisen asenteensa osana paranemista.

Läpi Nietzschen tuotannon vastaavanlaisia ajatuksia nousee pinnalle. Ja mikä tekee hänestä entistä kiehtovamman on se, että hän oli oman filosofiansa ruumiillistuma. Hän eli kuten opetti.

Nietzschen matkat

Nietzschen filosofiasta on kirjoitettu valtava määrä kirjoja. Mutta myös Nietzschen elämästä löytyy paljon, ja ne on usein vähintäänkin yhtä kiehtovia. On helppo samaistua filosofin sisäisiin taisteluihin ja kärsimyksiin. Hän on kuin hahmo haettu suoraan romantiikan aikakaudelta. Henkilö joka etsii itseään, matkustelee, kirjoittaa ja vaeltelee Sveitsin alpeilla ajatuksissaan.

Hänen matkat Euroopassa vei hänet muun muassa Baselin, Leipzigiin, Sorrentoon, Torinoon, Venetsiaan ja Nizzaan. Mutta joukossa oli kuitenkin yksi paikka johon hän palasi, ja jossa vietti seitsemän kesää; Sveitsissä sijaitseva Sils Marian kylä.

Keväällä 2023 tutkiessani Nietzscheä huomasin että talossa (Nietzsche Haus), jossa hän asui kesät 1881 ja 1883-1888, oli vielä yksi huone vapaana kesäkaudelle. Pääsisin asumaan talossa, jossa filosofi oli kirjoittanut merkittävämpiä teoksiaan. Varasin kahdeksi yöksi paikan ja päätin samalla tehdä matkasta dokumentin.

Heinäkuun lopussa 2023 saavuin pieneen kylään ja Nietzsche Hausiin. Luin, kuvasin, tutkin ja hämmästelin Nietzschen elämää. Päätin myös testata miltä tuntuu tehdä dokumentti englannin kielisenä.

Visiosta tuotantoon

Kun palasin kotiin ja purkasin tiedostoja aloin rakentamaan tarkempaa visiota, musiikkia, taustaa. Työtaakka oli merkittävä.

Dokumentin tulisi avata Nietzschen filosofiaa liittyen elämän merkitykseen, mutta tehdä se tyylikkäästi ja syvällä tasolla, minkä takia paneuduin taustoihin enemmän kuin koskaan.

Halusin luoda tästä dokumentista jotain syvempää ja rikastuttaa sitä detaljitasolla siten, että he jotka tietävät Nietzschestä ja hänen elämästä saavat paljon irti ja nauttivat yksityiskohtien rikkaudesta. Aloin suunnittelemaan rytmitystä ja eri keinoja joilla voisi korostaa ja linkittää tarinaa Nietzschen elämään, musiikkiin ja ympäristöön.

Tutkin mistä musiikista Nietzsche erityisesti piti ja kuuntelin tuntikausia eri osia kappaleista osia jotka sopisivat dokkkariin ja merkkasin niitä muistiinpanoihin. Hän tilittää kirjassaan Ecce Homo pitämistään artisteistaan ja sen pohjalta aloin tutkimaan.

Kuten monet ehkä tietää Wagner oli Nietzschelle iso inspiraatio mutta ystävyys

päättyi riitaan ja Nietzsche taisteli Wagner-himojaan vastaan loppuelämänsä. Yksi kappale jota erityisesti kehui (Tristanin lisäksi) oli Siegfried Idyll. Wagner kirjoitti kappaleen vaimolleen Cosimalle (Franz Lisztin tytär) ja kun se soitettiin ekaa kertaa Wagnerin talossa Tribschenissä 25 joulukuuta 1870, Nietzsche oli paikalla.

Päätin tämän perusteella tehdä Siegfried Idyllistä dokumentin ns ”Leitmotif” (johtoaihe). Kappale kuvaa mielestäni juuri sitä iloa ja elämänmakuista Nietzschen filosofiassa ja sopii Sils Marian alppimaisemiin.

Musiikkisuunnittelu on ollut vaativaa. Olen kuunnellut läpi ison liudan kappaleita ja valinnut niistä kohtia dokumenttiin jotka antavat kohtaukselle syvemmän merkityksen.

Katso dokumentti alta: